Kaksosen sukuseura ry:n säännöt

1 § Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

Yhdistyksen nimi on Kaksosen sukuseura ry ja kotipaikka Savonlinna sekä toimialueena koko maa. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä sukuseuraksi tai seuraksi.

2 § Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu

Sukuseuran tarkoituksena on:

• selvittää Kaksosen suvun vaiheita ja historiaa

• vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa.

Sukuseura pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan:

• keräämällä ja arkistoimalla sukua koskevaa tietoutta, selvittämällä ja auttamalla suvun jäseniä selvittämään suvun vaiheita sekä saattamalla tutkimustyön tulokset jäsenten tietoon

• harjoittamalla sukuseuran tarkoitusta edistävää julkaisutoimintaa sekä pitämällä yllä sukutietorekisteriä

• järjestämällä sukukokouksia, sukupäiviä, retkiä, juhlia ja muita sukuseuran toimintaan liittyviä tilaisuuksia.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys:

• voi asianomaisella luvalla järjestää rahankeräystä sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja

• voi omistaa toimintaansa varten rakennuksia, kiinteistöja ja arvopapereita sekä irtainta omaisuutta.

Seura ei harjoita elinkeinotoimintaa eikä sen tarkoituksena ole taloudellisen hyödyn tai voiton tuottaminen jäsenilleen.

3 § Jäsenet
Sukuseuran jäseneksi voi liittyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka parisuhteen kautta on siihen liittynyt. Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös näihin ryhmiin kuulumaton henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Seuran varsinaisen jäsenen alle 18-vuotiaat lapset voivat liittyä seuraan nuorisojäseninä, jotka ovat vapaat jäsenmaksusta ja joilla ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.
Varsinaiset jäsenet ja nuorisojäsenet hyväksyy hakemuksesta sukuseuran hallitus.
Hallituksen esityksestä sukukokous voi kutsua sukuseuran kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisesti ansioitunut seuran toiminnassa. Kunniajäsenellä on äänioikeus seuran kokouksissa, mutta hän on vapaa jäsenmaksusta.

4 § Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota sukuseurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta kahdelta viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta.
Jäsen voidaan erottaa seurasta, jos hän on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän seuraan liittymällä on sitoutunut, tai jos hän on menettelyllään seurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut seuraa tai sen tarkoitusta tai jos hän ei enää täytä laissa tai seuran säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jäsenen erottamisesta päättää seuran hallitus. Jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen ennen erottamispäätöksen tekemistä.

5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää sukukokous. Jäsenmaksu kerätään kalenterivuosittain. Sukuseuran ainaisjäseneksi voi hallitus hyväksyä varsinaisen jäsenen, joka yhdellä kertaa suorittaa vuotuisen jäsenmaksun kaksikymmenkertaisena.

Tämän jälkeen hän on vapautettu jäsenmaksusta.

6 § Yhdistyksen kokoukset
Sukuseuran sukukokous pidetään joka kolmas vuosi huhti- marraskuun kuluessa hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana.
Sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• kokouksen avaus

• valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

• todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

• hyväksytään kokouksen työjärjestys

• esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto kolmelta edelliseltä vuodelta

• päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

• päätetään hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille sekä toiminnantarkastajalle maksettavista palkkioista

• vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kolmelle vuodelle

• valitaan hallituksen puheenjohta ja varapuheenjohtaja sekä 4-6hallituksen jäsentä ja kaksi varajäsentä

• valitaan toiminnantarkastaja ja tälle varahenkilö

• käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
  

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Kokouksessa on jokaisella sukuseuran läsnä olevalla varsinaisella jäsenellä, joka on suorittanut edellisen kauden jäsenmaksunsa yhtäläinen äänioikeus. Yhtäläisesti äänioikeutettuja ovat myös jäsenmaksunsa aiemmin suorittaneet

ainaisjäsenet ja jäsenmaksuista vapautetut kunniajäsenet. Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide tulee , jonka hyväksi useimmat äänet on annettu ellei näissä säännöissä edellytetä määräenemmistöä. Jos äänet menevät tasan, voittaa se mielipide, jonka puolesta kokouksen puheenjohtaja on äänestänyt, vaaleissa arpa.

7 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Sukuseuran kokoukset kutsuu koolle hallitus.

Kokouskutsu sukukokoukseen on julkaistava viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta hallituksen päättämissä valtakunnallisissa sanomalehdissä tai annettava tiedoksi kirjeellä tai sähköpostilla.

Ylimääräisen kokouksen kutsu on julkaistava em. tavoin vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

8 § Hallitus
Sukuseuran asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat sukukokouksessa valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 4-6 jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on sukukokouksien välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta sukuseuran sihteerin, rahastonhoitajan ja muut mahdolliset toimihenkilöt.

Hallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtaja. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Hallitus ja sen asettamat toimikunnat voivat pitää myös

etäkokouksia tietoliikenneyhteyksien avulla, jos kaikki toimielimen jäsenet siihen suostuvat. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tasatulos ratkaistaan kuitenkin arvalla.

9 § Hallituksen tehtävät

• edustaa sukuseuraa

• johtaa sukuseuran toimintaa, hoitaa sen taloutta ja omaisuutta sekä valvoa sääntöjen noudattamista

• kutsua koolle seuran kokoukset sekä valmistella niissä käsiteltävät asiat

• panna toimeen seuran kokousten päätökset ja valita avukseen tarpeelliset toimikunnat.
  

Hallituksen tehtävänä on hoitaa seuran asioita lain ja näiden sääntöjen sekä sukukokousten päätösten mukaan. Erityisesti hallituksen tehtävänä on:

Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.

10 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Sukuseuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja kukin erikseen.

11 § Tilikausi ja toiminnantarkastus
Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös, tilit, hallituksen vuosikertomus ja muut tarpeelliset asiakirjat on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään tilikauden jälkeisen helmikuun kuluessa.

Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään maaliskuun aikana.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai sukuseuran purkamisesta voidaan tehdä vain, jos siitä on ilmoitettu kokouskutsussa. Päätös sääntöjen muuttamisesta edellyttää, että sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmannesta äänestyksessä annetuista äänistä.

Sukuseuran purkamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan päätös kahdessa peräkkäisessä seuran kokouksessa, jotka pidetään vähintään kahden kuukauden väliajoin. Kummassakin kokouksessa purkamista tulee kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestyksissä annetuista äänistä. Jos sukuseura purkautuu, viimeisessä seuran kokouksessa on päätettävä seuran omaisuuden käyttämisestä seuran tarkoitusperiä edistävällä tavalla. Sukuseuran arkisto on luovutettava Valtioarkistolle tai jollekin Savo-Karjalan maakunta-arkistolle.

13 § Muut määräykset
Siltä osin kuin näissä säännöissä ei ole toisin määrätty, noudatetaan yhdistyksiä koskevaan lainsäädäntöön sisältyviä määräyksiä.